keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Kolme pukkia


 Olipa kerran kolme pukkia: Pikku-Pukki, Keski-Pukki ja Iso-Pukki.
Pukit asuivat jyrkän vuoren rinteellä. Ne olivat syöneet kaiken ruohon ympäriltään, ja nyt ne olivat kovin nälkäisiä. Vuoren alapuolella laaksossa oli vehreä niitty täynnä makoisaa ruohoa. Mutta niitylle päästäkseen pukkien oli kuljettava sillan yli, ja sillan alla asui ilkeä peikko.
– Minulla on nälkä, sanoi Pikku-Pukki. – Aion päästä niitylle, enkä pelkää peikkoa.

 Ja ennenkuin muut ehtivät estellä, urhea Pikku-Pukki astui sillalle. Kip-kip-kip se kipitti vikkelästi sillan yli. Silloin sillan alta kuului uhkaavaa mörinää.
– Kuka uskaltaa kulkea minun sillallani? ärjyi peikko.
– Minä vain, Pikku-Pukki, vastasi pienin pukki ääni väristen.
– Ha haa, minä tulen ylös ja syön sinut, raakkui peikko.

Pienen pukin jalat tutisivat pelosta, mutta se päätti olla rohkea – ja peikkoa ovelampi.
– Älä syö minua, huusi pukki. Minun isoveljeni tulee aivan kohta, hän on paljon pulleampi kuin minä.
Peikko lipoi huuliaan ja mietti hetken. Jos se söisi Pikku-Pukin, ei vatsaan mahtuisi toista pukkia. Peikko oli ahne. Se päätti odottaa isompaa pukkia, ja päästi pienen pukin menemään. 

 Kohta sillalle astui Keski-Pukki. Kop-kop-kop, se kopisteli sillan yli.
– Kuka uskaltaa kulkea minun sillallani ? ärisi peikko.
– Minä vain, Keski-Pukki, vastasi pukki.
– Ha haa, minä tulen ylös ja syön sinut, sanoi peikko.

 – Älä syö minua, huusi Keski-Pukki. Minun isoveljeni tulee aivan kohta, hän on paljon lihavampi kuin minä.
Peikko ärjyi kiukkuisena, mutta oli kuitenkin niin ahne, että päätti odottaa isointa pukkia.

 Kohta isoin pukki tömisteli tömps-tömps-tömps sillalle.
– Kuka kulkee minun sillallani? karjui peikko taas.
– Minäpä minä, isoin pukki, huusi pukki.
– Ha haa, minä tulen ylös ja syön sinut, sanoi peikko.
– Tule vain, huusi isoin pukki.


 Peikko rämpi ylös siltansa alta. Mutta ennenkuin se oli saanut kiskottua jalkansa kuivalle maalle, laski suurin pukki sarvensa tanaan ja tökkäsi ne peikon takapuoleen. Peikko lensi rähmälleen jokeen, eikä sitä nähty enää koskaan niillä main.


 Ja niin kaikki kolme pukkia pääsivät turvallisesti niitylle. Ruoho oli maukasta ja pukit söivät vatsansa niin täyteen, että tuskin jaksoivat kävellä kotiin. Sen pituinen se.






3 kommenttia:

  1. Nämä ovat aivan mahtavan ihania. Facebookissa niitä jo ihailinkin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Näitä oli tosi mukava ja mielenkiintoista tehdä. Yksi esityskin on jo pidetty.

      Poista
  2. Pero que bonitos!!! me encantan esas cabritas

    VastaaPoista